Kun henkilö katoaa jälkiä jättämättä jonkun toisen elämästä, hänestä tulee aave (ghost). Ghosting tarkoittaa sitä, että toinen parisuhteen tai seurusteluvaiheen osapuolista katoaa ilman selitystä.
Miksi yhteiskunta tuomitsee ghostingin, vaikka se on yhä yleisempää?
Suhdetoiminnan yksi kirjoittamattomista laeista on se, että ennen kuin katkaisee suhteen, pitäisi ainakin kerran yrittää löytää yhteinen ratkaisu ongelmille. Tai ainakin antaa selitys toiselle osapuolelle, miksi suhde ei omasta mielestä toimi.
Jokainen empatiakykyinen ihminen tietää, että hylätyksi tai petetyksi tuleminen on kipeä kokemus. Kiintymys on yksi ihmiselämän tärkeimmistä ja ensimmäisistä tarpeista. Jos pikkulapsi ei saa äidiltään yhtään hellyyttä, se saattaa jopa kuolla.
Miksi ghostingista on tullut niin laajalle levinnyt ilmiö?
Tinder ja co. ovat muuttaneet ihmisten suhtautumista seurustelusuhteisiin. Länsimaissa deittisivustojen houkutus sitoutumattomuuteen ja helppoon kumppaninvaihtoon saa ihmiset usein kyseenalaistamaan oman parisuhteensa.
Jopa onnellisissa suhteissa elävät ihmiset leikkivät tutkimusten mukaan ajatuksella, että jostain voisi löytyä vielä sopivampi kumppani. Toisaalta he pelkäävät myös sitä, että kumppani saattaa jättää heidät jonkun toisen vuoksi. Olipa asia miten tahansa, liian suuri vapaus on ghosting-ilmiön syy.
Ghosting kertoo meille, mikä on nykypäivän rakkauselämän ongelman ydin.
Sosiologi Sven Hillenkamp on havainnut kaksi pääsyytä, jotka vaikuttavat rakkauselämän epäonnistumiseen. Rakkauden ensimmäinen vihollinen on pakko. Historiankirjat ovat osoittaneet tämän todeksi kerta toisensa jälkeen. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Romeon ja Julian traaginen tarina, jossa perheiden painostus tuhosi rakkauden. Toinen rakkauden tuhoaja on tullut tunnetuksi vasta nykyaikana: liika vapaus.
Miksi ghosting muuttaa ihmiset usein tunteettomiksi tai epäluuloisiksi?
Ghostingin seurauksista ei kärsi vain yksilö, vaan koko yhteiskunta. Ghosting vaikuttaa kielteisesti suuren ihmisjoukon mielenterveyteen, koska uhkana on sosiaalisen vuorovaikutuksen menettäminen. Aivotutkija Achim Peters on sitä mieltä, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus voi kehittyä vain silloin, kun ihmiset yhdessä keskustellen käyvät läpi tunteitaan. Ghosting on tämän vastakohta ja muuttaa sosiaalista vuorovaikutusta yhä välinpitämättömämpään suuntaan.
Pahimmassa tapauksessa ghosting voi johtaa epidemiseen luottamuksen puutteeseen tulevaisuudessa. Psykologit kehottavatkin että, empatiaa, oikeudenmukaisuutta ja konfliktinratkaisutaitoja pitäisi opettaa jo koulussa. Mikään ei nimittäin edistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta enemmän kuin empatia muita ihmisiä kohtaan.
